BusinessNewsPolitics

“Ukupheliswa koncedo nguTrump eMzantsi Afrika kufaka ubomi babantu abaninzi esichengeni.”

13 EyoMbumba (Feb) 2025 – 26 EyoMbumba (Feb) 2025

Intatheli: Nathan Geffen

Kodwa akufuneki sivumele abathengisi bentiyo bajongele phantsi idemokhrasi yethu enkenenkene yomgaqo-siseko

Umongameli wase-United States uDonald Trump ukhuphe umyalelo olawulayo ngoLwesihlanu wokumisa uncedo kuMzantsi Afrika. Olona ncedo lukhulu esilufumana e-US yinkxaso-mali yezempilo, kuquka i-17% yenkqubo yethu ye-HIV.

Lo myalelo usekelwe kuphawu olulahlekisayo lwemeko yezopolitiko eMzantsi Afrika. Ithi i-Expropriation Act esandul’ ukwenziwa ivumela urhulumente ukuba “athabathe ipropati yezolimo yamaAfrikaner ngaphandle kwembuyekezo” kwaye esi senzo silandela “imigaqo-nkqubo karhulumente eyilelwe ukudiliza amathuba alinganayo kwingqesho, imfundo, kunye neshishini, kunye neentetho ezinentiyo kunye nezenzo zikarhulumente eziphembelela ubundlobongela obungalinganiyo ngokuchasene nabanini-mhlaba abangathandwa ngobuhlanga”.

UTrump ukhankanya ityala elichasene noSirayeli eHague njengesizathu somyalelo. Akabonisi ntlonipho kumaziko omthetho wehlabathi awathi iUnited States yanceda ekusekweni, njengeNkundla yeHlabathi yoBulungisa, apho kuhlala khona ijaji yaseMerika. UMzantsi Afrika, njengalo naliphi na ilizwe elililungu, unelungelo lokufaka izikhalazo kwamanye amazwe kule nkundla. Isikhalazo sayo ngokuchasene no-Israyeli sixhaswa ngabanye abaninzi kubandakanya iidemokhrasi ezinamandla njenge-Ireland. Yinkundla eya kuthatha isigqibo sokuba ngaba uSirayeli ubulele abantu. Kuyo nayiphi na imeko, ukuzama ukusebenzisa amaziko ezizwe ngezizwe ukunqanda ukubulawa kwabantu abaninzi kuyancomeka.

UTrump ukwanika ubudlelwane obusondeleyo boMzantsi Afrika kunye ne-Iran njengesinye isizathu salo myalelo. Nangona kunjalo uTrump ukhwela kwinkokeli yaseSaudi Arabia, ilizwe elinorhulumente ngokungathandabuzekiyo njengowobuthixo kwaye libi njenge-Iran.

UTrump uyalele iMelika ukuba “ingaboneleli ngoncedo okanye uncedo kuMzantsi Afrika”. Oku kubonakala ngathi kumisa amakhulu ezigidi zeerandi ngonyaka kwimali ye-PEPFAR ebonelela ngeenkonzo zokusindisa ubomi kubantu abasesichengeni kakhulu eMzantsi Afrika abane-HIV ne-TB okanye abasemngciphekweni omkhulu wokosulelwa zezi zifo. Abo babonakala benzakaliswa kakhulu ngabantu abaphantse bangabi nampembelelo kwimithetho yaseMzantsi Afrika okanye kumgaqo-nkqubo wamazwe angaphandle. Amawaka emisebenzi nawo kusenokwenzeka ukuba aphulukane.

Umyalelo ubonakala ngathi unenkululeko ethile. Ithi intloko ye-arhente nganye yase-US “inokuvumela ukubonelelwa kwalo naluphi na uncedo olunjalo lwangaphandle okanye uncedo oluthi, ngokubona kwentloko ye-arhente echaphazelekayo, luyimfuneko okanye lufanelekile”. Oku kuthetha ntoni akucacanga. Kodwa isiphithiphithi esidalwe kukuchithwa kwe-USAID kunye neminye imiyalelo evela kurhulumente wase-US kwezi veki zimbalwa zidlulileyo ithethe ukuba iinkqubo zempilo ezifana ne-Ivan Toms Centre for Health kunye neeprojekthi ze-RHI ze-Wits ziye zanqumama ukunika iinkonzo. Imibutho exhomekeke kwimali karhulumente wase-US ilungiselela ukudenda abasebenzi. Abasebenzi be-USAID eMzantsi Afrika babekwe ikhefu baza bayalelwa ukuba babuyele e-US (ekubonakala ukuba banqunyanyiswa okwethutyana ngumyalelo wenkundla). Olunye ulingo lwezonyango luye lwanyanzeleka ukuba luyeke, nto leyo ephantse ibe lukwaphulwa kwemigaqo yokuziphatha elawula uphando ebantwini.

Ukudala iiprojekthi kunye namaziko asindisa ubomi ngumsebenzi onzima. Kuthatha iminyaka ukwenza ezi projekthi zomelele kwaye zisebenze. Ngokucacileyo ukuwatshabalalisa ngokukhawuleza, ngokusekelwe kwiimpawu zobuxoki, kuthatha nje iiveki ezimbalwa.

Kuya kubakho ubunzima obuninzi ngaphambili. UMzantsi Afrika ngaphezu kweminyaka engama-30 emva kokuwa kocalucalulo akufuneki ube kwindawo apho sixhomekeke kuncedo oluvela kumazwe angaphandle. Ngokuchasene noko kufuneka sinikele uncedo olungakumbi kwamanye amazwe aseAfrika. Okulusizi kukuba, urhwaphilizo kunye nolawulo olugwenxa, kunye noqoqosho oludodobalisayo, kuthetha ukuba urhulumente wethu akakwazi ukuhlawulela isixa seenkonzo zempilo ezibalulekileyo ezisindisa ubomi. Kunanini na ngaphambili sidinga ubunkokeli obuma nzima ngokuchasene norhwaphilizo. Kusenokufuneka sifune uncedo lwangaphandle kwezinye iindawo ukuze sivale izikhewu ezishiywe yiPEPFAR, kodwa oku kufanele kujongwe njengethutyana.

Eyona nxalenye imangalisayo yomyalelo kaTrump yile: “[T] i-United States iya kukhuthaza ukuhlaliswa kwakhona kweembacu zase-Afrikaner ezibaleka ucalucalulo olusekelwe kurhulumente oluxhaswa ngurhulumente, kubandakanywa nokuhluthwa kwepropathi ngobuhlanga.”

Uninzi lwamaBhulu, nokuba ngabamhlophe, baqhuba kakuhle eMzantsi Afrika. Abaninzi abavumelani nemigaqo-nkqubo karhulumente yeBEE. Ingxoxo exhasa le migaqo-nkqubo yeyokuba inceda ekulungiseni ucalucalulo lwembali olwathwalwa abantu abantsundu, ingakumbi ngamaBhulu amhlophe. Amaqela afana ne-Afriforum akavumelani kwaye aphikisa ngelithi iBEE iyaphikisana nomthetho-siseko wokuphelisa ucalucalulo ngokobuhlanga.

Uninzi lukwaxoxa ngokuba iBEE isetyenziselwe ukwenza urhwaphilizo kunye nolawulo olugwenxa kwinkonzo karhulumente, kwaye idala isixa esingekho ngqiqweni sered tape kumashishini abonelela ngeenkonzo kurhulumente. Ndiyavumelana noku kugxekwa kweBEE.

Kodwa akukho ngxoxo inyanisekileyo inokuthi yenziwe ukuba amaBhulu njengeqela ayabandezeleka ngenxa “yocalucalulo olusekelwe kurhulumente oluxhaswa ngurhulumente”. Ngaphezu koko idemokhrasi yethu yomgaqo-siseko inika ithuba elikhulu kuye wonke umntu ukuba axoxe ngale migaqo-nkqubo, aqhankqalaze ngayo, aphembelele utshintsho kwaye asebenzise iinkundla ukuthintela ukuphathwa gadalala. Ngokungafaniyo ne-Afriforum, i-AgriSA iwagxekile amanyathelo kaTrump. Nangona i-AgriSA iphikisana noMthetho wokuThwalwa komhlaba, izibophelele ekuvavanyeni umgaqo-siseko wayo enkundleni endaweni yokuphembelela urhulumente waseMelika ukuba ohlwaye ilizwe lethu.

Kuyahlekisa ukunika iAfrikaners iwonga lokuba yimbacu eMelika. (Umntu uyazibuza ukuba ingaba olu nikezelo lusebenza kwizigidi ezininzi zabantu abamnyama abantetho isisiBhulu? I-US iya kwenza njani isigqibo sokuba ngubani umBhulu? Uvavanyo lwePencil?) Uninzi lwamaBhulu amhlophe lwenze uxolo noMzantsi Afrika omtsha kwaye luyachuma. Akunakwenzeka ukuba abaninzi baya kucengwa ngolu nikezelo lungekho ngqiqweni.

Kodwa kukho unobangela omnye wokukhathazeka. Amanye amaqela amaBhulu angathathi ntweni, exhaswa lupapasho olungakhathaliyo, aye axhokonxa iipolitiki zokuzazisa abantu abamhlophe kunye neethiyori zamayelenqe, eyona nto idume kakubi kukuba kukho ukubulawa kwamafama amhlophe – ingcinga eyinto ehlekisayo njengokukholelwa ukuba inyanga yenziwe ngetshizi. (Kakade, njengakuninzi lwabantu belizwe, amafama nabasebenzi basezifama bajongene nomngcipheko ophezulu kakhulu wolwaphulo-mthetho olunobundlobongela.) UMzantsi Afrika lilizwe elineembono ezininzi, iintlanga neengcamango. Ngaphezu kweminyaka engama-30 ilizwe lethu lasemva kocalucalulo libambene kunye, nangona ngamanye amaxesha belisemngciphekweni. Akufunekanga sivumele abathengisi bentiyo baphazamise idemokhrasi yethu yomgaqo-siseko.